Turkkityypit ja hoito

Australianlabradoodlen turkkilaatuja on kaksi, kiharampi ja karheampi wool sekä pehmeä ja lainehtiva fleece. Myös fleece-turkki voi olla kiharaa, mutta se tuntuu käteen pehmeältä, toisin kuin wool-tyyppinen turkki. 

Karvapeite on yksikerroksinen, eli pohjavillaa ei ole (ainakaan paljoa). Näin ollen karvaa ei yleensä irtoa kuin vähäisiä määriä harjatessa. Turkki vaatii silti paljon hoitoa, jotta se pysyy kauniina ja takuttomana, ja koiran iho terveenä. 

Yhdistys on tuottanut turkin kotihoidon avuksi nelivärisen oppaan, jonka saat jäsenetuna liityttyäsi yhdistyksen jäseneksi. Opasta voi myös tilata, ohjeet löytyvät täältä.

Turkin hoito

Monet australianlabradoodlet rakastavat vettä ja uivat mielellään. Australianlabradoodle ei muutenkaan yleensä ole mikään hienohelma, vaan saattaa porskuttaa pitkin ojanpohjia eikä pistä vastaan lenkille lähtöä sateessakaan.

Perusteellinen harjaaminen on tarpeen noin kerran viikossa, ja pesu tarpeen mukaan (tassut ym. tarvittaessa joka päivä, koko koira kerran kuukaudessa tai harvemmin). Harjaamiseksi ei riitä harjailu turkin päältä, vaan turkki pitää harjata jakaus jakaukselta, jotta takut aukeavat ihoon asti. Turkinhoito on sitä työläämpää, mitä pidempänä turkin haluaa pitää.

Turkki kannattaa harjata läpi ennen pesua. Jos peset koiran shampoolla, kun siinä on takkuja, ne tiivistyvät ja niiden aukaiseminen muuttuu mahdottomaksi. Hoitoainetta kannattaa käyttää varsinkin pitkälle turkille, mutta se kannattaa laimentaa ennen käyttöä.

Shampoon ph-arvoon kannattaa kiinnittää huomiota. Ihmisten hiustuotteiden pH-arvot ovat yleensä välillä 4,5–6,5. Koiran shampoon pH-arvot ovat yleensä välillä 5–8. Paras pH koiralle on suht neutraali, eli pH-arvoltaan 6,4–7. Australianlabradoodlen shampoon ei tulisi sisältää saippuaa, mineraaliöljyjä tai parabeenejä.

Värit

Hyväksyttyjä värejä on paljon: cafe (kahvi), chocolate (suklaa), cream (kerma), black (musta), apricot/caramel (aprikoosi/kinuski), chalk (valkoinen), silver (hopea), red (punainen), parchment (pergamentti) ja lavender (laventeli). 

Villakoiran perimästä joillekin australianlabradoodleille tulee ns. haalistumisgeeni, jonka vuoksi monet värit vaalenevat koiran aikuistuessa. Pennun turkin väristä ei siis voida täysin varmasti päätellä, minkä värinen se on aikuisena. 

Nenän pigmentti voi olla musta tai ruskea. Joissakin väreissä nenän pigmentti vaikuttaa siihen, millä nimellä koiran väriä kutsutaan, esim. aprikoosilla on musta nenä, caramel-värisellä koiralla ruskea, vaikka koiran turkki olisi yksilöillä saman värinen. 

Joskus koiran pigmentti on musta, mutta kirsussa väri on silti haalistunut ruskeaksi tai vaaleanpunertavaksi. Silloin kyseessä on ns. snow nose. Se ei ole vika tai sairaus, ainoastaan geneettinen ominaisuus samaan tyyliin kuin turkin värin vaaleneminenkin.

WALA:n sivuilla on australianlabradoodlen rotumääritelmän värit avattu pigmenttilähtöisesti.